Tässä viime vuoden loppulla tehty vanhanaikainen reppu. Kovin pientä tikkiä sai ommella ja hieman liian isoksi ja näkyväksi ne paikoin jäivät, mutta ihan tyytyväinen olen.

Viime viikon kurssilla väännettiin rautalangasta. Tuloksena tällainen naulakko. Aika yksinkertaisia olivat väännökset, mutta ihan näyttävännäköinenhän tästä tuli. Vääristyneiltä tuntuvat fysiikan lait hieman turhauttivat, kun yritin saada naulakon seisomaan suorassa.

Viime viikolla tehtiin kurssilla punottu merimiesmatto. Isossa koossa tämä tehtäisiin köydestä, mutta meillä oli materiaalina ohut paperinaru. Punontaohjeissa luki kolme tai neljä kierrosta, mutta noilla kierroksilla matto näytti niin reikäiseltä, että jatkoin kierroksia. Lopputuloksena kuudella kierroksella punottu matto. Voi olla, että jossain vaiheessa vielä seitsemännen kierroksen teen, kun siihen ainakin paikoin näyttäisi olevan tilaa.

Jotta edes elämässä jotain nukkekotiaiheista tapahtuisi ilmoittauduin kahdelle kurssille. Toinen kurssi on viime vuodelta tuttu, viikoittain kokoontuvat sisustuskurssi. Toinen taasen viikonlopun kurssi joulu-teemalla. Innoissani näitä odotan... Onpahan sisustus ainakin valmiina sitten, kun joskus talonkin valmiiksi saan...

Molemmilla kursseilla näytti tilaa olevan vielä, joten tamperelaiset nukkekoteilijat kohti Ahjolan kursseja, mars.

Kevään minikurssi alkaa olla ohitse. Viimeisenä työnä syntyi bunkamattoja. Osa teki oikein neulan kanssa japanilaista taidetta, mutta itse valitsin liimaamistekniikan. Kovinkaan paljon lankavyyhdistä ei tuohon työhön kulunut - olisiko noin 20 senttiä molempia lankoja mennyt. Kylpyhuoneen väreihin tämän tein, mutta katsotaan mihin sitten lopulta päätyy.

Tämä vaikutti oikein kivalta tekniikalta. Täytyy kokeilla jotain isompaakin mattoa tehdä. Niin ja voisi sitä jotain lisävärejäkin tilata (Punaisesta tuvasta), mutta tuo värivalikoima vaan on niin laaja, että päätöksen tekeminen on kovin vaikeaa.

Tällainen syntyi viime viikolla minikurssilla. Ohjaajan ohjeista huolimatta punoin nuo kyljet sisäpuolellekin ja siinähän sitä sitten aikaa vierähti. Viikonloppuna laitoin vähän muiden touhujen välissä maalia pintaan ja voilà:

Oikein tyytyväinen olen lopputulokseen. Oli odotettua helpompaa, vaikka kyllä tuossa sai ohjaajaa paikalle huiskuttaa pariin kertaan, kun ensimmäistä kylkeä lähdin tekemään. Toinen kylki onnistukin sitten tosi helposti.

Vielä kun nuo metsän puut vähän sulavat, niin saan haettua tuohon polttopuitakin.

Tämän alkuvuoden ajan minikurssilla teemana on ollut rautalangan taivuttelu ja korien punonta. Rautalangasta on taivuteltu pientä sänkyä ja tällainen alla oleva kattokruunu. Ei kyllä ole mun materiaali tuo rautalanka. Talvikuivat sormenpäätkään eivät kovin tästä materiaalista ja pikaliimasta pidä.

Materiaalina rungossa rautalankaa ja hyvin ohutta sellaista sitomiseen sekä kaksi lasihelmeä. Kynttilät tehty ohuista muoviputkista (tai putkihelmiksi niitä kai sanotaan) ja kynttilöiden sydämenä mustaa ompelulankaa. Kynttilät seisovat tuollaisen mansetin päällä, joita koruissa usein käytetään.

Vuoden ensimmäisinä minitöinä syntyivät nämä kahvipurkit Marian pohjia käyttäen. Kyllä alkoi olla ihan sorminäppäryyden rajalla, että näistä purkit syntyi.

Syksyn aikana tuli tehtyä myös alla olevat tuolit. Materiaaleina konepahvi, puutikut, tulitikut ja cocktailtikut. Joulun välipäivinä näihin on tarkoitus laittaa vielä maalia ja sitten ovat valmiit.

Mittatikku taas jäi matkasta, mutta selkänojalliset tuolit ovat
7,1 senttiä korkeat (istumakorkeus 3,7 cm) ja jakkarat 2,4 senttiä korkeat.

Blogimaailmassa seikkailessani löysin Parolan Asemalta oivan niksin. Siellä oli maanantaina annettu ohjeet valokuvauksen salaisen apuvälineen tekemiseen. Kyseessä on kameran salaman eteen laitettava salamaheijastin. Heijastin heittää salaman valon ylöspäin ja valokuvaajan ympärille, eikä suoraan kohteeseen. Lopputuloksena valokuvien värit säilyvät paremmin, kohteisiin ei tule epämukavia varjoja ja kuvaajan ei tarvitse odottaa päivänvaloa saadakseen hyviä valokuvia blogiinsa. Tuollaisia salamaheijastimiahan on ihan oikeastikin myynnissä, mutta tuollainen oli helppo ja halpa itsekin valmistaa. Alla hieman vertailua apuvälineellä sekä salamalla ja ilman otetuista valokuvista.

 
Vasemmalla salamalla otettu kuva ja oikealla ilman salamaa
(valotusaika on niin pitkä, että kuvasta tuli käsivaralla väkisin hieman tärähtänyt).

Vasemmalla apuvälineellä otettu kuva ilman kuvankäsittelyä ja oikealla apuvälineellä otettu kuva,
johon on nopeasti kuvankäsittelyssä laitettu automaattinen kontrastinsäätö.

Suosittelen tuota apuvälinettä ehdottomasti. Varsinkin tähän vuoden aikaan kun tuota päivänvaloa tuntuu olevan niin vähän.

Marraskuun puolivälissä teimme Tuulikin opastuksella kristallikruunuja. Tammikuussa 2008 samantapaisesta kristallikruunusta olenkin tänne kirjoittanut (katso kirjoitus tästä). Tämä on tuolta kehältään aika paljon isompi kuin edellinen ja alaosassa käytimme tavallista kullattua helmeä.

Kruunun kehälle kuuluu myös viisi alla olevan kuvan mukaista kynttilää. Ne ajattelin laittaa paikalleen vasta, kun laitan tuon talon kattoon, että saan paremmin kynttilät aseteltua. Noissa kynttilöissä jalusta on tehty paljetista ja pienestä helmestä ja varsinainen kynttilä on puolikas valkoinen lasiputkihelmi, johon on pujotettu sisälle mustaa ompelulankaa.